Nyt se on loppu!
Ai mikä on loppu? -"Mäntysuopa"
(Jonnet ei muista tuota mainosta mustavalkotelkkari-ajalta) 🙄
No ei. Justiina nimen sain kuitenkin nyt jo edesmenneeltä isältäni, kun tomerana hoidin hänen asioitaan.
Ja nyt on loppu tämä uhrina oleminen, väsymys, itsensä sääliminen, kotona nynnyily, nyyhkiminen, valittaminen, asioiden lykkääminen, turhanpäiväinen kaakatus. 😁
Tänään olen innostunut luomaan uutta elämää itselleni. Luulen sen nyt olevan mahdollista. Joka toinen viikko olen vielä haastavassa elämässä kiinni, mutta joka toinen viikko olen vapaa kuin taivaan lintu. (Ainakin melkein)
Tähän mennessä olen vuoden vain kerännyt voimia vapaaviikollani. Viikon se vie, että saa omasta unirytmistä kiinni. (Ja sitten onkin jälleen Unettomat Yöt-viikko.)
No, enpä kerro näitä voimia vieviä juttuja, ettei ne lisäänny ja vie toistenkin energioita.

Kommentit
Lähetä kommentti