Justiinan Jupinoita

 ...että jos et kuule kunnolla, niin marsmars lääkärin vastaanotolle! Kestää nimittäin melkein vuoden, ennenkuin saat kuuloosi helpotusta, kun koko prosessi on pitkä suuren kysynnän vuoksi. Mutta se vuosi kannattaa odottaa, sillä ennemmin ottaisin kuulokojeet kuin lottovoiton. Vaikutus elämään on niin suuri. Omani sain paripäivää sitten. Suuri kiitollisuuden tunne, kun kuulee mitä puhutaan. 🙏 Eilen viimeksi oli silmät kyynelissä apteekissa, kun kuulin mitä pleksin takaa puhuttiin. Ennen jouduin pään työntämään pleksiluukusta sisään, että MITÄ???) Marketissa huomioin kassojen piippaavat isot äänet hintoja skannatessa, sekä lasten juostessa tennareista kuuluvat vinkuvat äänet. Ne jotenkin korostuu tässä kojeiden opetteluvaiheessa, ennenkuin niihin tottuu. Eniten olen ihastunut ulkona naapurin kanssa jutusteluun. Ei tarvitsekkaan olla korva puolen metrin päässä, vaan normaali etäisyys riittää. Ja kuulee mitä selän takanakin puhutaan. 😀 Kyllä saa olla kiitollinen, että kuulokojeita o...

 Ai mikä on loppu? -"Mäntysuopa"  (Jonnet ei muista tuota mainosta mustavalkotelkkari-ajalta) 🙄 No ei. Justiina nimen sain kuitenkin nyt jo edesmenneeltä isältäni, kun tomerana hoidin hänen asioitaan.  Ja nyt on loppu tämä uhrina oleminen, väsymys, itsensä sääliminen, kotona nynnyily, nyyhkiminen, valittaminen, asioiden lykkääminen, turhanpäiväinen kaakatus. 😁 Tänään olen innostunut luomaan uutta elämää itselleni. Luulen sen nyt olevan mahdollista. Joka toinen viikko olen vielä haastavassa elämässä kiinni, mutta joka toinen viikko olen vapaa kuin taivaan lintu. (Ainakin melkein) Tähän mennessä olen vuoden vain kerännyt voimia vapaaviikollani. Viikon se vie, että saa omasta unirytmistä kiinni. (Ja sitten onkin jälleen Unettomat Yöt-viikko.) No, enpä kerro näitä voimia vieviä juttuja, ettei ne lisäänny ja vie toistenkin energioita.